aerialballet

3.2.2008. Nuku´alofa, Tonga

Majatalomme naapurissa asuu kukko jonka kello on sekaisin. Herättää se toki aamulla auringon noustessa, mutta jatkaa sitten tasaisesti koko päivän. Aamuviiden jälkeen olisi vielä kiva nukkua muutama tunti.

Skottilaiset olivat lähteneet. Tillalle oli tullut itävaltalainen nuoripari jotka olivat menossa Vava´u -saariryhmän saarelle johonkin paikkaan jossa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä.

Täksi päiväksi olimme varanneet venematkan Pangaimotu-saarelle laguunin laidalle. Tongatapun saarella ei saa sunnuntaina olla ravintolat auki. Siksi monet saarelaiset ja turistit lähtevät motulle, jossa saa elämöidä. Kaupunki oli aamulla aivan kuollut. Pangaimotulla sen sijaan oli kiva tunnelma, istuimme koko iltapäivän samassa paikassa auringosta, kirjoista ja lukuisista koirista nauttien. Saarella olivat myös varmaankin kaikki muut turistit joihin kolmen päivän aikana olemme törmänneet, yhteensä ehkä n. 15 henkeä. Vieläkin on jotenkin vaikea ymmärtää ja selittää että tämä maa taitaa olla kaikkein parhaiten turismilta säilynyt paikka jossa olemme käyneet.

Kirjoittelemme tätä blogia majatalomme takapihalla. Lähdemme tästä vielä katsomaan josko Waterfront Café avaisi ovensa illallisen ajaksi, on kuulemma poikkeus tuossa "laissa".