keskiviikkona, tammikuuta 31, 2007
Pikku vastoinkäymisiä
Maanantai 8.1.2007.
Nukuimme pitkään ja sikeästi. Päätimme ajaa saaren vielä kerran ympäri. Ennen lähtöämme Mikko onnistui pudottamaan tallelokeron avaimen suoraan verantamme puulattian läpi maahan. Pienellä kiroamisella ja oksanpätkän avulla sen sieltä vihdoin sai ylös. Onni sinänsä sillä safety deposit boksin takuusumma oli jotain parinsadan euron paikkeilla. Olisivat joko joutuneet purkamaan lattian tai sitten murtamaan lukon.
Jus de Fruits oli ensimmäinen kohde. Baie de Cookissa sijaitsevassa mehu- ja likööritislaamossa oli vierailijoille tarkoitettu putiikki, jossa sai maistella saaren omista hedelmistä tehtyjä mehuja, viinejä ja likööreitä. Meidän oli tarkoitus maistella vain mehuja ja kieltäydyimmekin ensin vahvemmista kun sanoimme että ajamme autoa. Lause aiheutti pienoista hilpeyttä. Tuntuu, että missään maailmankolkassa ei suhtauduta rattiraittiuteen samalla pieteetillä kuin Suomessa. Australiassakin pubien seinillä on kylttejä joissa sanotaan: ”pidä kohtuus mielessä kun juot, varsinkin jos olet autolla”. Ei siinä mitään, suomalainen suhtautuminen tässä asiassa on varmasti kyllä parempi. Menihän siinä alas sitten pari todella hyvänmakuista liköörisnapsiakin. Ostimme mehua myös mukaan.
Aamiaislounaan tapainen Maharepassa, sitten ajelimme saarta ympäri pysähtyen aina kun näkyi jotain mielenkiintoista. Kävimme myös tutustumassa Hotel Intercontinentalissa sijaitsevaan Dolphin & Seaturtle Centeriin ja ajoimme paikallisen maatalousoppilaitoksen baariin syömään annokset paikallista jäätelöä. Hyvää. Ajelimme myös pieniä hiekkateitä saaren keskiosissa jossa näki varsin erinäköistä maisemaa kuin rannoilla. Siellä näki myös paikallista asutusta ja tuumasimme että tällaisessa paikassa voisi itsekin asua. Moorean saari on kyllä todella kaunis, lukuisat vuorenhuiput ovat ylös saakka vehreän kasvillisuuden peitossa.
Haimme Haurun kyläkaupasta syötävää ja juotavaa, löhösimme hetken hotellin omassa rannassa laiturilla ja kävimme auringonlaskun aikaan syömässä läheisessä Fare Vaimoana –ravintolassa jossa seuraa meille pitivät pari nälkäistä kissanpentua. Illalla sattui vielä toinen pikku vastoinkäyminen kun Jarnan numerolukon koodi oli vaihtunut. Onneksi oli vain 1000 vaihtoehtoa ja noin tunnin räpläämisellä matkalaukku vihdoin aukesi. Lukossa oleva mekanismi on näköjään vähän kyseenalainen koska ollessaan auki koodi saattaa todellakin vahingossa vaihtua jos salpa on väärässä asennossa hetken.
Istuimme iltaa vielä omalla verannalla siirellen kuvia tietokoneelle ja kuunnellen musiikkia.
# posted by Mikko Kangasjärvi @ 5:56 ip. 
